eli kuinka löydän sisäisen samurain joka aamu
Olemme suomalaisina tottuneet ajattelemaan, että itsekuri on jotain, mikä asuu syvällä peruskallion uumenissa, se vaatii hampaiden kiristystä ja vähintään kolmen tunnin hiihtolenkin räntäsateessa ennen kuin kukaan uskaltaa sanoa "sisu". Mutta sitten on Japani. Maa, jossa kuri ei olekaan hampaiden kiristystä, vaan lempeää, virtausta.
Luin Juha Wikströmin ajatuksia tästä aiheesta. Hän muistutti, että meillä on taipumus tehdä asioista kauhean vaikeita. Jos haluamme kuntoon, ostamme tonnin kuntosali jumppakortin ja uuvutaan viikossa. Japanilainen taas nousee ylös, laittaa radion päälle ja tekee jotain sellaista, mikä saa suomalaisen jäykän selkärangan huutamaan armoa pelkästä ajatuksesta: Rajio Taiso.
Musiikin tahtiin… (ja ainakin jäykkyys vähenee)
Kuvittele tilanne: kello on kaksi minuuttia yli seitsemän. Miljoonat japanilaiset, esikoululaisista satavuotiaaseen teräs vaariin, he keskeyttävät puuhansa, ja alkavat heiluttaa käsiään rytmissä. Se on Radio Taiso, kansallinen voimistelu hetki, joka on pyörinyt radiossa vuodesta 1928.
Meillä Suomessa vastaava yritys päättyisi luultavasti siihen, että naapurit soittaisivat poliisit epäillessään "oudon kultin" kokoontumista pihalla. Mutta tässä on se viisaus: kyse ei ole siitä, että tehdään paljon kerralla, vaan siitä, että tehdään vähän, mutta joka ikinen päivä ilman kuntosalin rahastusta.
Miten se tehdään? (Lue: Miten vältät ettet nyrjäytä aivojasi)
Rajio Taiso ei vaadi trikoita. Se vaatii vain halun näyttää hieman tuulimyllyltä muutaman minuutin ajan. Harjoitus koostuu 13 perusliikkeestä, joista tässä esimakua:
Ojennus: Kurkotat kohti kattoa (tai taivasta) niin kuin yrittäisit napata kiinni viimeisestä palkankorotuksesta.
Käsien heilautukset: Pyörität käsiäsi ristiin rastiin vartalon edessä. Tässä vaiheessa minä alussa löin käteni keittiön kaappiin.
Sivutaivutukset: Kallistat vartaloa sivulta toiselle. Tavoitteena on muistuttaa heiluvaa kaislaa, ei kaatuvaa tukkikuormaa.
Kyykyt ja hypyt: Lopussa otetaan pieni hien pintaan kevyillä hypyillä, jotka herättävät viimeistään kerrostalossa alakerran naapurin.
Miksi vaivautua? (Hyödyt kaikenikäisille)
Wikström korostaa, että rutiini on vapauden muoto. Kun keho tietää, mitä tehdä, mieli vapautuu. Rajio Taiso tarjoaa juuri tätä:
Lapsille: Se opettaa koordinaatiota ja sitä, että liikkuminen on luonnollinen osa päivää, ei rangaistus herkkujen syömisestä.
Työikäisille: Se on täydellinen "reset-nappi". Se avaa ne hartiat, jotka ovat jumittuneet korviin Teams-palaverin aikana, ja saa veren kiertämään aivoissa asti.
Ikäihmisille: Meille se on elämänlanka. Se pitää nivelet voideltuina, tasapainon jonkinlaisessa kunnossa ja etenkin mielen virkeänä. Japanissa sanotaan, että niin kauan kuin pystyt tekemään (TAISO) aamuvoimistelun, olet nuori.
Ehkä meidän pitäisi vaihtaa se aamun toinen pannullinen kahvia ja synkkä Venäjän hyökkäys uutisten selaaminen kolmeen minuuttiin käsien ja pään pyörittelyyn. Ei siksi, että meistä tulisi urheilijoita, vaan siksi, että olisimme hieman vähemmän jumissa kuin nyt.
Itsekuri ei tuo itsetuhoa. Se on sitä, että antaa itselleen lahjaksi muutaman minuutin liikettä. Joten ensi kerralla, kun tunnet olosi kankeaksi kuin vanha näkkileipä, muista: jossain päin maailmaa juuri nyt joku 90-vuotias tekee haarahyppyjä musiikin tahtiin. LINKKI): Miksen minäkin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti