Mielensäpahoittaja ja sodankäynnin taito
”Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun mailleni aiottiin kaivaa kuoppa.”
Eräänä torstaina Mielensäpahoittaja kiertää tonttinsa rajat. Siinä, missä pitäisi olla kanervikkoa ja mäntyjä, onkin nyt mustia maastureita ja kypäräpäisiä pukumiehiä.
Tunnen jotenkin samaistuvani tuohon karvalakkiukkoon, ja ehkä olen lukenutkin kaikki Mielensäpahoittaja-kirjat. Nyt tämä sotaromaani menee mielestäni vähän liiallisuuksiin, vaikka onhan se opettavaista tämäkin. Eniten olen pitänyt niistä TV-sarjoista, joissa Heikki Kinnunen on karvalakkiroolissa. Varmaan luen tai kuuntelen Tuomas Kyrön kirjat aina sopivan tullen – on se niin sysisuomalaisen miehen mieleistä. Toivon, että Kyrölle vielä tipahtaa kirjallisuuden Finlandia-palkinto.
Eilen kuuntelin kirjan lopputunnin. Olin nukkumaan menossa ja heräsin, kun tuli ilmoitus: ”Tähän päättyi…” Aamulla kuuntelin pätkän lopusta uudelleen ja huomasin, että alitajunta oli sentään tallentanut jotakin.
Tästä kuuntelemastani annan 3½/5 pistettä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti