Jokainen saa itsensä liikkeelle

 – vaikka sohvannurkka kutsuu

1. Laske rimaa alaspäin
Liikkumisen ei tarvitse olla täydellistä tai pitkäkestoista ollakseen hyödyllistä. Jos tunnin salitreeni tuntuu mahdottomalta, tee ½ tuntia. Jos 15 minuuttia on liikaa, kokeile 10 minuutin kotona tehtävää kahvakuulatreeniä. Pienet askelet ovat parempia kuin ei mitään – ja usein ne johtavat isompiin.

2. Yhdistä treeni mielihyvään
Liikunta ei ole pakkopullaa, jos siihen liittää jotain kivaa. Kuuntele suosikki podcastia lenkillä, katso tv-sarjaa kuntopyörää polkiessa kotona tai kutsu kaverisi mukaan photowalk kävelylle. Kun treeniin yhdistää nautinnon, sitä ei jää niin helposti väliin.

3. Muokkaa ajatusmallia
Sisäinen puhe on tärkeää. Korvaa lausahdukset kuten "En jaksa" tai "Ei tästä ole hyötyä" voimaannuttavilla fraaseilla:

• "Treenistä on aina hyötyä."
• "Keho jaksaa enemmän kuin luulet."
• "Teen tämän itseni vuoksi."

Pienet mantra-ajatukset voivat muuttaa koko suhtautumisesi liikuntaan.

4. Lopeta vertailu muihin
Treeni on aina henkilökohtaista, joten turha verrata itseään muihin. Joku juoksee maratoneja, toinen nostaa painoja ja kolmas sauvakävelee. Tärkeintä on se, mikä toimii sinulle. Vertailu syö motivaatiota –keskittyminen omaan etenemiseen kasvattaa sitä.

5. Kokeile haastetta 
Pieni haaste saa aivot innostumaan. Kokeile jotain yksinkertaista, kuten:

• Muutamia punnerruksia päivässä viikon ajan
• 5 minuuttia jooga venyttelyä aamuisin
• 1 km reipas kävely joka päivä kuukauden ajan

Kun haaste on konkreettinen ja saavutettavissa, sitä on helpompi aloittaa – ja ylpeys lopputuloksesta pitää motivaation yllä.

Liikunta on terveyden ja hyvinvoinnin lähde
Kumoa muistamme, että liikunnan hyödyt eivät näy pelkästään vaa'alla. Terävämpi ajattelu, parempi mieli, vahvemmat luut ja pienemmät sairastumisriskit ovat kaikki syitä nostaa itsesi sohvalta – vaikka vain muutamaksi minuutiksi.

Mikä on sinun konstisi motivaation löytämiseksi? Kerro se kommenteissa! 💪😊

Pilvien taulut ja linnunpöntöt

 – toivoa horisontissa

Taivaan näkymä on aina sama, mutta silti alati muuttuva. Pilvien taulu, nuo sinisessä avaruudessa purjehtivat kummalliset kuviot, herättävät meissä ihmetystä ja pysäyttävät hetkeen. Oletko koskaan pysähtynyt katselemaan taivaalle, antanut ajatusten lipua pilvien mukana?

Tänä keväänä taivaan lisäksi katseeni on kiinnittynyt myös piha puutarhan puihin. Asennan muutaman uuden linnunpöntön, sillä tiedän, että pienet siivekkäät naapurit tarvitsevat apua. Linnunpöntöt eivät ole vain käytännöllisiä pesäpaikkoja, vaan myös symboli toivosta ja välittämisestä. Ne ovat pieni, mutta merkityksellinen ele luonnon hyväksi.

Kuvittele, kuinka pikkulinnut löytävät uuden, turvallisen kodin, siipisuojan. Kuuntele, kuinka niiden iloinen viserrys täyttää pihan. Linnunpöntöt eivät ole vain laastari omaan ympäristö ahdistukseen, vaan ne tuovat konkreettista apua luonnolle. Ne muistuttavat siitä, että jokaisella pienelläkin teolla on merkitystä. Haluaisitko sinäkin tarjota linnuille turvallisen pesäpaikan ja samalla tuoda iloa omaan ympäristöösi?

Tee se itse tai osta kaupasta, mutta asenna sinäkin linnunpönttö pihalle tai parvekkeelle. Voit myös tukea paikallisia luonnonsuojelujärjestöjä tai osallistua talkoisiin. Jokainen teko on tärkeä, kun rakennamme parempaa tulevaisuutta luonnolle. Muistetaan, että luonto tarvitsee hyviä päätöksiä, ja me voimme vaikuttaa niihin omilla valinnoilla.

Photowalk

 Mitä, ja mikä se on? 

Kuvittele itsesi kävelemässä kaupungilla, kamera kädessä. Mutta et ole yksin – sinulla voi olla seurassasi joukko muita kuvaamisesta innostuneita ihmisiä. Pysähdytte silloin tällöin, kuin koiran ulkoiluttaja tutkimaan ympäristöä uusista näkökulmista ja kuvaat. Tätä kutsutaan Photowalkiksi, eli valokuvakävelyksi.

Photowalk on siis parhaimmillaan sosiaalinen tapahtuma, jossa valo- videokuvaajat kokoontuvat yhteen tutkimaan tiettyä aluetta ottavat valokuvia tai videoklippejä. Se on loistava tilaisuus oppia toisilta, vaihtaa ideoita ja kehittää omia kuvaustaitoja.

Photowalkin aikana osallistujat voivat löytää piilotettuja helmiä, ainutlaatuisia näkökulmia ja mielenkiintoisia kohteita, joita he eivät ehkä olisi huomanneet yksin kulkiessaan. Se on mahdollisuus ulkoilla ja nähdä maailma toisin silmin ja saada inspiraatiota muilta.

Photowalkin yhteisöllinen luonne kannustaa luovuuteen ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta valokuvaajien keskuudessa.

Muutamia Photowalk hyötyjä:

1. Uusien kuvallisten kohteiden löytäminen: Photowalk tarjoavat mahdollisuuden tutustua uusiin ja mielenkiintoisiin paikkoihin, joita ei ehkä muuten löytäisi.
2. Valokuvaustaitojen kehittäminen: Photowalk voi oppia uusia tekniikoita ja saada vinkkejä muilta kuvaajilta.
3. Sosiaalinen kanssakäyminen: Photowalk ovat loistava tapa tavata uusia ihmisiä, joilla on sama intohimo valokuvaukseen.
4. Luovuuden inspiroiminen: Toisten valokuvaajien töiden näkeminen voi inspiroida uusia ideoita ja lähestymistapoja omaan valokuvaukseen.
5. Yhteisöllisyys: Photowalk luovat yhteisöllisyyden tunnetta kuvaajien keskuudessa.

Photowalk voi olla monen muotoinen. Niitä voisi jär
jestetää tietyn teeman ympärille, kuten kaupunkimaisemien, luontokuvauksen tai katukuvauksen. Toiset taas ovat vapaamuotoisempia, jolloin osallistujat voivat kuvata mitä tahansa, mikä heitä kiinnostaa.

Photowalk voi olla myös osa laajempaa projektia, kuten esimerkiksi tietyn alueen kohteiden kuvaus tai luonnon herääminen keväällä

Klikkaa: Linkki:

Oli Photowalkin muoto mikä tahansa, se on aina hauska ja antoisa tapa viettää aikaa ulkona kameroiden kanssa.

Muisti pätkii

  – mutta niin pätkii muillakin! 

Onko sinulla koskaan käynyt niin, että marssit päättäväisesti keittiöön, pysähdyt jääkaapin eteen ja tuijotat sen ovea kuin odottaen sen kertovan, miksi tulit? Tämä on vasta alkusoittoa unohduksen oopperassa.

Aloitetaan tutuista tilanteista. Tapaat tuntemattoman ihmisen. Hän esittelee itsensä ja sinä nyökkäät hymyillen. Kaksi minuuttia myöhemmin yrität epätoivoisesti kaivaa hänen nimensä muistista. Tuloksetta. Muistat kyllä hänen paitansa värin, mutta nimi? Teemu Tyhjiö!

Sitten ovat ne mystiset katoamiset. Avaimet, kännykkä, lompakko, salasanat – kaikki ne tuntuvat elävän omaa elämäänsä. Avaimia etsiessäsi löytyy vaikka mitä muuta: vanha otsalamppu, kadonneeksi luullut käsineet... heh, keittiösakset! Mutta avaimet? Ei tietenkään.

Tapaamiset. Tässä on todellinen unohduksen akrobaatti. Ensin unohtuu hammaslääkäri aika. Sitten sovit päällekkäin jotakin muuta. Ja kun kaikki tämä selviää, tunnet olosi taikuriksi, joka on taikonut oman kalenterinsa sekasotkuksi.

Entäpä keskustelut? Kuulostat aivan siltä vanhalta levyltä, joka jää kiinni samaan kohtaan. "Joko minä kerroin tästä?" – kyllä, sinä kerroit jo kolmannen kerran. Toiset nauravat hyväntahtoisesti. Tai ainakin toivot niin.

Loppuhuipennuksena on informaatiotulva. Kaikki tehtävät, askareet ja velvollisuudet kasaantuvat päällekkäin. Tunnet olevasi Titanic, ja tässä on näkymätön jäävuori.

Mutta älä huoli! Jos sinä tunnistat itsesi näistä, et ole yksin. Olemme kaikki jossain vaiheessa unohtamisen sankareita. Ehkä tämä ei ole unohduksen tragedia, vaan arkipäivän komedia – ja me kaikki ikääntyneet olemme sen pääosassa.

Toivottavasti tämä pakina osui oikeaan ja sai sinut hymyilemään!  😊

Elämä ei ole,

 kuin vanha LP-levy

On sanottu, että "menneen elämän tarkastelu tyytyväisenä on kuin eläisi kahdesti". Ajatus on kaunis, mutta valitettavasti vain ajatus. Inkarnaatio, tuo sielun vaellus ruumiista toiseen, on edelleen mysteeri, jota tiede ei ole vahvistanut. Vaikka kuinka toivoisimme, emme voi toistaa elämäämme,  kuin vanhaa LP-levyä. Kuvitelkaa, kuinka kätevää olisikaan, jos voisimme elää elämämme uudelleen. Tekisimme toisin, korjaamme virheemme ja nautimme niistä hetkistä, jotka menivät ohi liian nopeasti. Elämä olisi kuin vanha, kulunut LP-levy, joka rahisee ja ritisee, mutta on silti aina yhtä mielenkiintoinen. Voisimme kuunnella sitä yhä uudelleen, löytää uusia sävyjä ja tulkintoja. Mutta elämä ei ole LP-levy, vaan se on ainutkertainen matka, jota emme voi toistaa. Jokainen hetki on arvokas, jokainen virhe opettavainen. Sen sijaan, että haikailen menneen perään, meidän tulisi keskittyä nykyhetkeen ja rakentaa tulevaisuutta, jota voimme tarkastella tyytyväisenä.

Vaikka emme voi elää kahdesti, voimme elää täysillä. Voimme nauttia jokaisesta hetkestä, oppia virheistä ja rakastaa niitä, jotka ovat lähellämme. Elämä on kuin musiikkikappale, joka soi vain kerran. Tehdään siitä kaunis sointuisa sävellys.

Keihäsanopinkieli

– huonekasvien selviytyjä

Oletko koskaan miettinyt, mikä huonekasvi selviytyisi ydintuhosta? No, ainakin melkein! Täältä tulee keihäsanopinkieli, vihreä ihme, joka kestää melkein mitä tahansa. Virallisesti tunnetaan nimellä Dracaena trifasciata, mutta me kaikki tunnemme sen keihäsanopinkielenä.

Mikä tekee tästä kasvista niin kestävän?
Ensinnäkin se on kotoisin Länsi-Afrikasta, jossa se on tottunut kuumuuteen ja kuivuuteen. Tämä tarkoittaa, että sinun ei tarvitse olla viherpeukalo pitääksesi sen hengissä. Voit unohtaa kastella sen viikkoja, ja se vain kestää sen. No, ei varmasti kuole.

Valo vai varjo?
Snake Plant ei ole nirso valolle. Se viihtyy kirkkaassa epäsuorassa valossa, mutta voi selviytyä myös varjoisemmassa. Jos kuitenkin haluat sen kasvavan nopeasti ja pysyvän eloisan vihreänä, anna sille hieman enemmän valoa. Varo vain paahtavan kesäaurinkoa, sillä tämä kova sankari ei pidä siitä.

Harva kastelu - vähemmän on enemmän!
Tässä on avainasia: Snake Plant vihaa liiallista kastelua. Anna maan kuivua kastelujen välillä. Talvella sitä voi kastella vain kerran kuukaudessa, kesällä ehkä kerran viikossa. Ja muista, että liian paljon vettä on varma tapa tappaa tämä kasvi.

Ruukku ja multa 
Käytä hyvin läpäisevää multaa, kuten kaktus- tai mehikasville tarkoitettuja sekoituksia. Ja varmista, että ruukun pohjassa on tyhjennysreikä, jotta ylimääräinen vesi pääsee valumaan pois. Liian suuri ruukku säilyttää liikaa kosteutta, joten valitse oikea koko. Minä vaihdoin isompaan "Paulina" altakasteluruukkuun ja jaoin osan mukuloista toiseen ruukkuun. Altakastelua ei käytetä tälle sankarille, mutta ruukku on tyhjän vesitilan vuoksi ilmava, siis hyvä sille.

Lannoitus ja muu hoito
Ei se tarvitse paljon lannoitusta. Keväästä syksyyn voit antaa sille laimennettua mehikasvi lannoitetta. Talvella ei lannoiteta.

Myrkyllisyys ja muut vinkit 
Keihäsanopinkieli on myrkyllinen koirille ja kissoille, joten pidä se poissa niiden ulottuvilta. Ja tässä tulee vielä yksi fakta: se on CAM-kasvi, mikä tarkoittaa, että se muuntaa hiilidioksidia hapeksi yöllä. Täydellinen makuuhuoneeseen siis!

Keihäsanopinkieli on täydellinen kasvi niille, jotka haluavat vihreää kotiin, mutta eivät halua nähdä siihen aikaa. Se on sitkeä, helppohoitoinen ja kauniskin se on? Ja mikä parasta, se voi elää vuosikymmeniä, jos pidät siitä huolta. Eli unohda kastelu välillä, mutta älä liioittele, ja nauti tästä vihreästä ihmeestä!

Lisää: tietoa 

Olemme mielikuvien mestareita

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, kuinka vahvasti mielikuvat ohjaavat elämäämme? Ne toimivat kuin näkymättömät langat, yhdistäen ajatuksemme, tunteemme ja kokemuksemme saumattomiksi kudelmiksi. Ajattele hetkeä, jolloin katsoit auringonlaskua järvellä – se hiljaisuus, se syvä rauha. Tai unta, joka tuntui hyvin todelliselta, että se jäi elämään mielesi syövereihin kuin kaiku.

Mielikuvat eivät ole vain satunnaisia välähdyksiä. Ne ovat voimallisia työkaluja, jotka muokkaavat sitä, miten näemme itsemme ja maailman. Ne voivat inspiroida luomaan, avata uusia näkökulmia ja johdattaa syvempien totuuksien äärelle. Mielikuvat toimivat kuin portteina sisimpäämme – reitteinä, joita pitkin voimme matkustaa tuntemattomiin paikkoihin ja ymmärtää sellaista, mitä emme ennen tienneet tietävämme. Ne eivät ole vain taiteilijoiden, kirjailijoiden ja runoilijoiden erityisalue, vaan arvokas voimavara meille kenelle tahansa, joka haluaa rikastuttaa kokemusten maailmaansa. Valokuvaajana tiedän, että parhaat hetket syntyvät, kun mielikuvitus ja kameran linssi tekevät yhteistyötä.

Mutta mitä jos voisimme aktiivisesti hallita mielikuvia – ohjata ja käyttää niitä tietoisesti hyödyksemme? Kuvittele mielikuvat stressin lievittäjänä, ongelmanratkaisun työkaluna tai syvän rentoutumisen välineenä. Mielikuvat ovat kuin sisäinen elokuvateatteri, ja sinä olet ohjaaja, joka toteuttaa käsikirjoituksen. Ehkäpä Mind Map-tekniikka voisi olla konkreettinen tapa hyödyntää mielikuvia: keino, joka auttaa muuntamaan ideat käytännön toimenpiteiksi.

Seuraavalla kerralla, kun suljet silmäsi, anna mielikuvien virrata vapaasti. Älä rajoita niitä, vaan anna niiden johdattaa matkalle, joka voi yllättää ja inspiroida sinua. Ehkä löydät jotain uutta ja arvokasta – unohdetun muiston, rohkean haaveen tai yllättävän oivalluksen, joka luo tilaa uusille ideoille. Mielikuvamatka voi olla yhtä aikaa syvää itsetutkiskelua ja nautinnollinen irtiotto hetkestä. Ehkä se on jopa sukua hypnoosille?

Mikä kuva nousee mieleesi tänään? Pienen järven rannalla metsän taakse laskeva hohtava aurinko? Lapsuuden leikin kirkas onnenhetki? Vai jotain sellaista, mitä et vielä osaa pukea sanoiksi? Anna mielikuvien johdattaa pois kiireestä ja kuljettaa poluille, jotka odottavat löytämistään.