– Luonnonmukainen huuhtelu tai vesitahrojen juhlaa?
Kaikki auton omistajat tuntevat sen pistävän tunteen: juuri kun olet uurastanut, vaahtopessyt ja kiillottanut auton, taivas aukeaa ja aloittaa luomu huuhteluohjelman. Silloin mielessä pyörii yksi kysymys: tekeekö tämä sade nyt puolestani sen viimeisen huuhtelun, vai onko tässä kyseessä vain luontoäidin julma pila, jonka seurauksena saan myöhemmin pestä sen heti uudelleen?
Valitettavasti vastaus on useimmiten jälkimmäinen. Vaikka ajatus luonnonmukaisesta, ilmais huuhtelusta kuulostaa houkuttelevalta, todellisuus on toinen.
Miksi sade ei korvaa huuhtelua?
Sadevesi ei ole puhdasta: Toisin kuin ehkä kuvittelemme, sadevesi ei ole ihan puhdasta. Matkallaan kohti maata se kerää ilmakehästä kaikenlaista: pölyä, siitepölyä, saasteita, pienhiukkasia ja kaikkea muuta mitä ilmassa leijuu. Nämä epäpuhtaudet laskeutuvat auton pintaan ja jäävät siihen sateen loputtua.
Kuivuvat sadepisarat jättävät jälkiä: Kun sateen jättämät pisarat kuivuvat auton pinnalla, erityisesti auringossa, vesi haihtuu, mutta sen mukanaan tuomat mineraalit ja epäpuhtaudet jäävät. Tulos? Valkoiset vesitahrat ja raidat, jotka saavat auton näyttämään likaiselta aivan kuten ennen pesua. Kyllä, ne kuuluisat "sade pilkut".
Ei poista pesuainejäämiä: Koska olen käyttänyt pesussa saippuaa pesuaineena, sade ei yksinkertaisesti riitä huuhtelemaan kaikkia jäämiä pois. Pesuainejäämät voivat kuivuessaan jättää, suttuisen pinnan ja jopa houkutella lisää likaa.
Puuttuu paine: Kunnollinen auton huuhtelu vaatii painetta ja runsaasti vettä. Painepesurilla tai kunnon letkulla varmistuu, että kaikki irtonainen lika ja pesuaine huuhtoutuvat pois joka kolkasta ja raosta. Sade sen sijaan on luonteeltaan passiivista ja satunnaista – se ei pääse joka paikkaan eikä sillä ole samaa huuhtelu voimaa.
Joten mitä teen?
Paras tapa toimia on, kuten usein muutenkin, maltti. Antaa sateen mennä menojaan. Kun taivas kirkastunut ja sateen uhka on ohi, huuhtelen auton kunnolla puhtaalla vedellä, mieluiten painepesurilla. Sen jälkeen kuivaan auton huolellisesti mikrokuituliinalla tai lastalla välttääkseni vesitahrat. Näin varmistuu, että työ ei mene hukkaan ja vanha auto kiiltää taas aidosti puhtaana.
Seuraavan kerran, kun taivas synkkenee juuri pestyn auton yllä, muista: luonto voi antaa vettä, mutta itse on annettava pesulle viimeinen silaus. Muuten saattaa huomata tehneensä vain turhaa työtä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro mielipiteesi!