kelloja
Kelloja on kaikkialla. Tietokoneessa on kello, varmaan jokaisessa kamerassa on sellainen, keittiön liedessä ja mikroaaltouunissa on kello. Kännykkä, joka on aina käden ulottuvilla, on myös kello. Tätä listaa voisi jatkaa vieläkin.
Mutta rannekello on kuitenkin se perinteinen. Minun Polar Ignite -fitnesskelloni lopetti toimintansa, kun sen akkua oli ladattu se 500 kertaa, joka näyttäisi olevan tuon kellon käytön maksimi.
Olkoon! En osta uutta Polaria, en ainakaan nyt.
Lipaston laatikossa on useita rannekelloja, sellaisia joihin pitäisi vaihtaa paristo. En vaihda! Siellä oli myös automaattikello, joka virittää itse itsensä. Hyvä ja komea kello, mutta jätättää viikossa muutaman minuutin. Se voisi olla haitta, mutta siihen kyllä tottuu, sillä sunnuntai-iltaisin on mukava siirtää aikarauta uuden viikon aikaan ja sitten taas ensi viikolla on uusi aika. Toimii se näinkin! Ilman rannekelloa on kuitenkin vähän kuin olisi alasti!
Mutta hetkinen! Siinähän se on, tässä työpöydän kulmalla: Tiimalasi! Olen päättänyt, että tästä eteenpäin se saa olla some-seikkailujen virallinen ajanmittari. Aamuisin aamukahvin kanssa saan yhden "tiiman" sometteluun, ja jos haluan vielä illalla tarkistaa, kuka poliitikko on sanonut tyhmiä, käytän vielä ½ "tiimaa".
Eikö olekin täydellistä ajanhallintaa ilman digitaalista stressiä! Ei ongelmia, sillä olen tarkistanut, montako minuuttia tämä tiimalasi valuttaa. Tiima on tasan 60 minuuttia. Olen tarkistanut oman tiimalasini kellolla. Elän nyt onnellisesti ajasta tietäen tiimalasini näyttävän ½ tiimaa. Ja se, ystävät, on todellista ajan hallintaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro mielipiteesi!