Pistä pitkät kalsarit jalkaan ja ole tyytyväinen!
Onnellisuus. Sitä etsitään joskus kovin kaukaa, yritetään ostaa uusilla tavaroilla, ja analysoidaan tuhansissa kirjoissa. Olemme nyt teknisesti, taloudellisesti ja terveydellisesti paremmassa jamassa, kuin ehkä koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa – ja silti selaan puhelinta miettien, miksi se naapuri vaikuttaa aina tyytyväiseltä kuin minä itse olen… Mikä ihme tässä mättää?
Kuten voi todeta, me ihmiset olemme mestareita tekemään yksinkertaisista asioista monimutkaisia. Me kaipaamme suuria oivalluksia, elämänmuutoksia tai jotain mullistavaa "Ahaa!"-elämystä, joka potkaisee autuuteen. Mutta arvatkaa mitä? Onnellisuuden salaisuus ei ole maaginen avain, joka löytyy ostamalla, tai jonkun kouluttajan taskusta.
Se on se ajatus, puuttuva pala, joka katosi sohvan rakoon, kun viimeksi etsin TV-kaukosäädintä.
🧘♀️ Onnellisuuden uusi määritelmä: En vaadi mitään
Unohdetaan hetkeksi se mielikuva ikuisesta hymystä ja täydellisestä zen-tilasta. Todellinen, arkipäiväinen onnellisuus ei ole tunne, vaan tila. Se on tyytyväisyyttä. Ja se syntyy kahdesta karun yksinkertaisesta asiasta:
Sen hyväksyminen, mikä minä olen.
Sen huomaaminen, mikä on hyvin.
Kyllä. Se on näin tylsää.
Onnellinen ihminen ei ole se, jolla ei ole koskaan ongelmia. Hän on se, joka kaiken rumban keskellä muistaa, että talon katto pitää vettä, jääkaapissa on ruokaa ja jalassa on ehjät sukat. Me kulutamme energiaa vastustamalla arkipäivää: sadetta, maanantai aamua, sitä että joku törttöili eilen liikenteessä. Jos voisimme vain todeta, että "Okei, näin on nyt, ja sekin menee ohi", vapauta omaa henkistä kapasiteettia.
💡 Pienet päätökset, suuret vaikutukset
Miten sitten konkreettisesti opimme olemaan onnellisia joka päivä? Se vaatii säännöllistä harjoittelua, aivan kuten kuntosalilla. Vain treeninä on oma pieni mieli.
Pysähdy ja nimeä 3 pointtia: Ei niiden tarvitse olla suuria. Sen sijaan, että mietit, miksi et ole vielä etelänlomalla, mieti, kuinka hyvältä maistui se tomaattikeitto, kuinka lämmin villapaita suojaa alkutalvella, tai kuinka aurinko pilkistää taas pilven takaa. Anna kiitollisuudelle nimi!
Irrota onnellisuus olosuhteista: Onnellisuus ei ole seuraus hyvästä tilanteesta, se on oman ajattelun suunta riippumatta tilanteesta. Jos päätät, että saat olla onnellinen vasta, kun saat valmiiksi jotakin, onnesta tulee aina eteenpäin liikkuva maali, joka karkaa. Päätä olla tyytyväinen tässä ja nyt.
Tee yksi pieni, merkityksellinen teko: Auta läheistä, lähetä kaverille viesti, tai siisti se työpöytäsi. Pienikin tunne siitä, että sait jotain aikaan tai olit hyödyksi, valaisee päivää yllättävän paljon. Merkityksellisyys on onnellisuuden paras kaveri.
👵 Vähemmän katkeria vanhuksia – enemmän elämäänsä tyytyväisiä ihmisiä
Tämä on osuva toive: vähemmän katkeria vanhuksia ja enemmän tyytyväisiä ihmisiä. Katkeruus syntyy usein siitä, että elämä kuluu odotellessa. Odotettiin sitä hetkeä, kun saa luvan olla onnellinen, kun saa tarpeeksi rahaa, tai kun olosuhteet ovat "paremmat".
Mutta elämä on juuri tässä ja nyt. Kalsarit pitää pestä tänään, tänään kuntosalille, tänään ja se pieni onnen murunen on poimittavissa juuri nyt, tämän pakinan lukemisen jälkeen.
Onnellisuus on sitä, että etsimisen sijaan huomaa sen jo olevan tässä nyt. Se on niin yksinkertaisin, mutta vaikeasti hyväksyttävä totuus. Joten tartutaan tähän päivään, hymyillen ja kuunnellen, miten voimme hengittää, ja muistaa: olen jo perillä.
2 kommenttia:
Tarpeellinen muistutus!
Hyviä ajatuksia!🤗
Lähetä kommentti