Sunnuntaina 7. huhtikuuta Laukaan kirkossa vietettiin konfirmaatiojuhlaa sateisen ja märän sään vallitessa. Juhlavieraat saapuivat kirkkoon sateenvarjojen ja sadetakkiensa suojassa. Tunnelma oli kuitenkin iloinen ja odottava, sillä pian nuoret rippikoululaiset olivat saamassa siunauksensa.
 |
| Laukaan kirkko |
Rippijuhlat ovat suomalaisessa kulttuurissa merkittävä virstanpylväs nuoren elämässä. Ne symboloivat lapsuuden päättymistä ja aikuisuuden kynnykselle astumista. Perinteisesti rippijuhlat on järjestetty kesällä, jolloin sää on usein poutainen ja aurinkoinen. Tänä vuonna kuitenkin kevät, ainakin tänään oli sateinen, ja rippijuhlat saivat aivan uudenlaisen sävyn.
Kirkko oli täynnä perheenjäseniä, sukulaisia, jotka olivat tulleet juhlistamaan nuorten tärkeää päivää. Konfirmaatiomessu oli kaunis ja koskettava tilaisuus, ja sen jälkeen juhlavieraat siirtyivät rippilasten koteihin.
Koska sää oli niin huono, ulkona ei juurikaan vietetty aikaa. Valokuvat otettiin sisällä ja juhlavieraat viihtyivät ruuan, kahvin ja kakun ääressä. Tunnelma oli lämmin ja rento, ja nuorille rippikoululaisille oli varmasti hieno kokemus juhlia tätä tärkeää päivää läheistensä kanssa. Tärkeää on myös rippilahjat, joihin liittyy jokin haluttu tavoite. Elmerillä on suuri haave, jonka hänen pappanaan toivon toteutuvan, mutta tavoite on vielä muutaman vuoden päässä.
Vaikka keväinen sää ei tällä kertaa suosinut rippijuhlia, sateisen päivän juhlasta jää kauniita muistoja, valokuvia ja toiveita. Tärkeintä on, että nuoret saivat kokea itsensä juhlituksi ja saivat siunauksensa läheistensä läsnäollessa.
Jatkossa rippijuhlia saatetaan järjestää yhä useammin myös muina vuodenaikoina kuin kesällä. Sää ei ole ainoa asia, joka ratkaisee juhlien onnistumisen. Tärkeintä on, että juhla on nuoren näköinen ja että se on hänelle tärkeä ja merkityksellinen kokemus. Muistan hyvin oman rippikouluni ja ripillepääsyni Juhannuksena 1960 nykyisin Poriin kuuluvan Lavian kirkossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro mielipiteesi!