Sähköiset ratsut

Siististi pysäköity

Kuumalla kadulla, kivellä kovalla,
seisovat rivissä, sähköiset ratsut.
Vihreät kulkuneuvot, odottavat kuskiaan,
seikkailuun kutsuvat, kaupunkiin tai maalle.

En ole kokeillut, ehkä jätän kokeilematta,
vaikka houkutus kutsuu, estää järjen jarrutus.
Iso, kömpelö vanha mies, tasapainoni pelkään menettäväni,
sähköisen ratsun vauhdissa kaatuvan.

Jalat maassa, kädet ohjaustangossa,
potkaisu riittää, josta meno alkaa.
Tuuli hiuksissa, aurinko kasvoilla,
tie avautuisi, uusia kokemuksia karttuisi.

Ei bensiinin hajua, ei melua,
vain hiljainen hurina ja renkaiden suhina.
Ympäristöystävällinen kulkuneuvo,
nuorten kaupunkilaisten uus ystävä.

Ihmettelen sitäkin, kun kuvassa siististi rivissä,
todellisuudessa usein hujan sekasin, ojassa tai puskissa.
Mutta sähköiset ratsut, vapauden symboli,
niillä voi mennä minne tahansa, milloin tahansa. Kauppaan, kirjastoon, puistoon tai rannalle,mahdollisuudet rajattomia, vauhti huumaava.

Minä pelkään, tunnustan sen rehellisesti,
mutta ehkä jonain päivänä uskallan kokeilla,
kunhan rohkeutta lisää kerään.
Ehkä?